Hyviä riffejä jaossa Riffingin blogissa

Draftausta olisi tarvittu

Perjantai 20.4.2012 klo 15:45 - Jaana Kettunen, tuottaja, Riffing Oy


Eräällä asiakkaallani oli jatkuva tarve palkata hyviä käytännön tekijöitä riveihinsä. Vajaukseen olivat syynä joko kasvu tai irtisanoutumiset, mutta yleensä tehtävät tuli täyttää erittäin kiireellisellä aikataululla.

Yleensä hän hoiti haut itse. Lehti-ilmoittelu avoimista paikoista ei ollut pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa tuottanut toivottua tulosta. Lisäksi rekrytoinnin ratas pyöri pääasiassa esimiesvoimin, ja aika oli heillä kortilla, joten palkkausasiat eivät edenneet toivottua tahtia. Haastattelijoina ja käytännön työtaitojen testaajina he olivat kuitenkin erittäin päteviä.

Asiakkaani toimii alalla, jolla huippuosaajan löytäminen on yleensä yhtä todennäköistä kuin veden bongaaminen autiomaasta. Niin vaivalloiseen etsimiseen ei yksinkertaisesti ole aikaa.

Tulevien rekrytointien nopeuttamiseksi yritykselle haluttiin rekrytointikumppani.

Asiakas pyysi minut avukseen. Tehtävänämme oli löytää mallikelpoinen yhteistyökumppani, joka pitäisi yllä erikoisosaajien pankkia. Siitä hän voisi tarpeen tullen saada itselleen työntekijöitä nopeasti. Irtisanomisajat olivat pääsääntöisesti kaksi viikkoa ja miehistövajaus madalsi laskutusastetta.

Emme odottaneet kumppaniehdokkaiden tarjoavan mitään yleispätevää CV-reserviä. Emme tarvinneet myöskään suoranaista headhuntausta.

Minä nimesin tahtotilamme draftaukseksi.

Asiakas ilmaisi tarpeensa selkeästi muutamalle toimittajalle: hän halusi, että nämä ottaisivat valmiiksi selvää, ketkä alan osaajista olisivat mahdollisesti kiinnostuneita vaihtamaan työpaikkaa tilaisuuden tullen. Ja kun uusi työpaikka avautuisi, kumppani voisi heti ottaa yhteyttä potentiaalisiin kandidaatteihin.

Normaalistihan rekrytoinneissa edetään niin, että kumppanille kerrotaan avoimesta työpaikasta ja etsintä alkaa sen jälkeen. Projekti saattaa kestää parikin kuukautta. CV-pankkien osalta puolestaan suurinta aktiivisuutta odotetaan hakijalta itseltään. Esimerkkitapauksessa alan huiput eivät olleet mitään ansioluetteloiden täyttäjiä vaan taitoja käytettiin aivan muissa hommissa. 

Tarpeen ymmärtäminen tuotti kuitenkin pöydän toisella puolella suuria vaikeuksia. Toimittajat joko sivuuttivat tarpeen tai heillä ei ollut tällaista palvelua tarjota. Välimuotoa CV-kantojen ja headhuntausten seasta ei löytynyt.

Asiakkaalla paloi pinna. Hän päätti tehdä kaiken itse.

Hämmästelimme lopputulosta yhdessä. Ilmeisesti on niin, että vastaavaa palvelua ei Suomessa ole tai kukaan ei ole vielä keksinyt tapaa tuoda sitä tykö. Jokainen toimittaja, jonka tapasimme, halusi joko räätälöidä (=maksaa ja vie aikaa) tai junnata oman palvelutuotteensa läpi, vaikka asiakas ei ollut siitä pisaraakaan kiinnostunut.

Asiakas olisi ollut valmis maksamaan siitä, että kumppani pitää hänelle osaajavarastoa valmiina ja kun tarve tulee, sieltä voidaan pikatoimituksena saada mitat täyttäviä kandidaatteja haastatteluun. Hän olisi näin päässyt tavanomaisia keinoja nopeammin täyttämään avoimet tehtävät.

Palveluntarjoajat eivät pystyneet tarjoamaan yhtään enempää verrattuna siihen, että asiakas tekee kaiken itse. Kyllä, kyllä, ammattilaiset hakevat ja haastattelevat. Kukaan ei kuitenkaan vakuuttanut asiakasta. Hän ei uskonut voittavansa sillä, että luovuttaa rekrytoinnin vaiheista osan jonkun muun hoidettavaksi.

Vaikka homma meni monelta tässä tapauksessa ohi suun, ei kai kekseliäisyys ole kokonaan loppunut rekrytoinneissa? Esimerkkitapaus opetti asiakkaalle, että alan toimijat jäljittelevät toisiaan. Tässä kohtaa olisi ollut palveluinnovaation ja erottautumisen paikka. 

Avainsanat: rekrytointi, tuotekehitys, lisäarvo


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään