Hyviä riffejä jaossa Riffingin blogissa

Mihin minä koulua tarvitsen?

Tiistai 2.4.2013 klo 11:09 - Jaana Kettunen, tuottaja, Riffing Oy


Kiitos peruskoulun tuntikehys, kiitos opetussuunnitelmat, olen joutunut kiperiin tilanteisiin. Minun on täytynyt perustella lapsille yhden jos toisenkin oppiaineen yhteydestä tosielämään. Minunhan se pitäisi aikuisena ihmisenä tietää, mihin nokkahuilunsoittoa olen aikuisena tarvinnut.

Kouluinstituutio on hautausmaa. Se raahaa mukanaan muutaman viime vuosikymmenen aikana tapahtuneiden yhteiskuntarakenteiden muutosten jätöksiä.

 Kirjakeskeinen katederiopetus, tietomurujen jako ja arvosanapalvonta toimivat varmasti joskus. Eivätkö ne nyt kuitenkin ole jo jääneet ajastaan jälkeen? Instituution evoluutio on kuitenkin ollut hidasta. Pisa-vertailut ovat tehneet  Suomesta mallioppilaan ja luoneet samalla sokean pisteen.

Eikö sivistyksen kulmakivi voisi olla kyky tietojen etsintään. Miten pitkälle pääsen elämässä tietopohjaisella perusopetuksella ja yleissivistyksellä? Saan tutkinnon ja sen perusteella pääsen ammattiin. Ansaitsen hyvin ja pääsen esimiestehtäviin. Saan työsuhde-etuja.

Miten selviydyn, jos alaiseni heittäytyvät hankaliksi tai jos minut peräti irtisanotaan hyvästä työpaikastani, ylivelkaannun tai joudun parisuhteessani ongelmiin?

Missä minulle on kasvanut nahka, joilla ne kestän? Mistä saan työkalupakin käsitellä elämän epäselvyydet? 9-vuotiaan pojan sanoin "elämän tarkoitus on elää" vastaa kysymykseeni siitä, missä pulpetissa minun pitää istua, jotta nämä taidot saavutan. Eikö yhdeksän vuotta peruskoulua voisi tarjota samoja eväitä eikä aina tarvitsisi mennä vaikeimman kautta?

Kasvattamatta tuntien määrää ehdotan uusia oppiaineita, jotta elämälle ei jää liikaa opetettavaa.

  1. Rahankäyttö

Oman taloudenpidon ja rahankäytön perusteet. Opitaan käsittelemään rahaa, suunnittelemaan omaa taloutta, elämään varojen mukaan tai pistämään raha töihin. 

Ei, kyse ei ole yrittäjyysopetuksesta, eikä matematiikasta, kyse on rahasta välineenä. Jo ekaluokkalainen voi oppia rahasta.

  1. Ihmissuhteet

Sisältää mm.  neuvottelu- ja kuuntelutaidot. Opitaan ymmärtämään, että maailmassa ei ole vain yhtä totuutta (=se, mitä minä tiedän tai miten miellän asiat), koska maailmankuvia on erilaisia, jokaisella ihmisellä omansa. On osattava ottaa niitä  huomioon, jos haluaa tulla toimeen toisten ihmisten kanssa.

Ei, kyse ei ole äidinkielestä, ilmaisutaidosta, uskonnosta tai elämänkatsomustiedosta. Unohdetaan nyt vaan ne oppiainejaot.

  1. Tiedon hankinta ja luova ongelmanratkaisu.

Opitaan taidot pärjätä muuttuvassa, informaatiokylläisessä maailmassa.

Älä sano, että näitähän opetetaan jo tai että poikkeuksia on. Kokonaisuutta ajatellen näin ei vaan tehdä. Oppiainejako elää niin vahvana, että opettaja voi vain osa-optimoida sen asettamien rajojen sisällä. Samaa ohrapuuroa ja mehukeittoa ovat koulun ruokaloissa lusikoineet myös Suomen valtion kassaa hallinnoivat ihmiset. Mitä mieltä olet heidän rahankäyttötaidoistaan? Onko yksilöiden ylivelkaantuminen tai mielenterveys siedettävällä tasolla, pärjäävätkö nuoret, pidämmekö lapsista ja vanhuksista huolta?

Kun nyt tulin sohaisseeksi yleissivistyksen perusteita - kuitenkin vain hammastikulla - on pakko ehkä tarkentaa: tämä oli asiakaspalautetta koko instituutiota, ei sen työntekijöitä kohtaan.

Ehdota sinä, mitä koulun pitäisi opettaa elämästä?

Avainsanat: koulutus, yleissivistys


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään